Kysyin Tarinavoiman yhteisön kirjoittajilta, mikä kirjoittamisessa mietityttää. Kysymykset, miten kirjoittaminen ylipäätään aloitetaan ja mistä kirjoitukseni kertoisivat, herättivät mielenkiintoisia pohdintoja.
Kirjoittaisinko runokirjan? Nuorena kirjoittelin runoja. Vai kirjoittaisinko lastenkirjan. Ihan pienille lapsille. Se kiinnostaisi, olenhan lastentarhanopettaja. Ehkä osaisin kuvittaakin pienen kirjan itse. Nyt kun jäin eläkkeelle olisi varmaan aikaa kirjoittaa. Mutta mistä oikein aloittaisin? Miten keksisin tarinoita?
–Pirjo Kawata
Kun mietit, mistä voisit kirjoittaa, pohdi minkälaisiin asioihin kiinnität huomiota elämässäsi. Arkisimmatkin havainnot ovat kirjoittajalle tietolähteitä: Ne kertovat siitä, mikä on persoonallinen näkökulmasi maailmaan.
Mikä on se ainutlaatuinen näköala, jonka kuvaajana sinä olet asiantuntija? Millaiset tilanteet, repliikit, katseet ja yksityiskohdat jäävät mieleesi? Minkä toteutumista sinä maailmassa tutkit? Minkä linssin läpi katselet maailmaa?
Sanominen on ilo, kun tiedät minkä tarinan haluat kertoa
En tiedä mistä aloittaa. Vuosien varrella on kertynyt niin paljon aineistoa. Olen ajatellut, olisiko hyvä ensin kirjoittaa merkittäviä muistoja joltakin ajalta ja sitten yrittää yhdistää niitä.
– Raili Värri
Kirjoittamisen kolme suurta kysymystä ovat Miksi, Mistä ja Miten.
”Miksi” on kysymyksenä vaativa, se voi uuvuttaa kirjoittajan.
”Miten” voi tuottaa epäilyksiä omista kyvyistä.
Mutta kun löydät vastauksen kysymykseen ”Mistä”, muut kysymykset menettävät merkityksensä. Sanominen on ilo, kun tiedät minkä tarinan haluat kertoa.
Voit aloittaa kirjoittamisen vaikka nyt heti
Kuinka pitkälle aihe pitää olla mietittynä ennen kuin kannattaa aloittaa kirjoittamaan? Kannattaako kirjoittaa erilaisia pätkiä / ajatuksia, joista kokoaa kertomuksen? Vaikka niin, että kirjottaisi ensin yhdestä henkilöstä jotain ja sitten toisesta vai tuleeko siitä pelkää sillisalaattia?
– Tanja Yrttiaho
Kirjoittamisen voi aloittaa milloin tahansa – vaikka nyt heti – tekemällä muistiinpanoja. Kirjaa ylös mieleesi tulevia havaintoja, tilanteita ja tarinoita. Kun jatkat muistiinpanojen tekemistä säännöllisesti, sinulle alkaa pikkuhiljaa syntyä ideoita siitä, miten voisit jalostaa merkintöjäsi.
Kirjoittamisen muotoja on lukematon määrä, joten eri tekstilajeja kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Juuri sinulle sopivan lajin löytyminen voi vapauttaa ilmaisusi. Tie novelliin tai romaaniin voi aueta päiväkirjan kautta. Runojen kirjoittaminen voi avata ajatuksiasi niin, että asiatekstien kirjoittaminen tuntuu uudella tavalla merkitykselliseltä.
Huomaa että sinä ja tekstisi kertoja olette kaksi eri asiaa. Sinä kirjoitat tekstiä, mutta tekstillä on oma sisäinen kertojansa, eli näkökulma, josta asiat kerrotaan.
Kokemus kertojan näkökulman valinnasta ja kirkastamisesta antaa sinulle näkökulmia myös arkeen. Se vahvistaa koko maailman havaitsemisen tapaasi.
Kirjoittaminen on prosessi – luota siihen!
Nämä ja monta muuta aihetta odottavat hyppysissäni pääsemistä kirjaimiksi valkoista vasten. Tiedän tarinoiden kyllä tulevan, kun vihdoin tartun toimeen. Kauanko vielä voin odottaa? Kuinka paljon tarvitsen kannustusta ja kehuja, että vihdoin luotan riittävästi itseeni? Paljonko aikaa tarvitsen? Milloin ja missä kirjoitan? Kenelle tarinoitani tarjoan? Kirjoitanko jotain valmiiksi loppuun asti, vai annanko aihion aluksi luettavaksi?
– Elli Koskinen
Tärkein ohjeeni on: luota prosessiin.
Koulussa kirjoitelmien piti syntyä kerralla. Sitten saatiin arvosana ja punakynän merkinnät.
Oikeasti kirjoittaminen on prosessi. Ensimmäisen version kuuluukin olla etsimistä. Kirjoittaja löytää juuri siksi, että hän on saanut ensin etsiä, kokeilla, testata. Siihen tarvitaan prosessi, askelmia. Kirjoittaminen on paljon helpompaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.
Kirjoittaminen on oikeastaan kirjoittamisen parantamista, oman paremman ajatuksen ja ilmaisun löytämistä.
Kirjoita vähän kerrallaan. Voit vaikka vain aloittaa. Älä kirjoita itseäsi tyhjäksi, keskeytä kohtaan, josta haluat jatkaa. Yön aikana alitajunta tekee ilmaista työtä puolestasi!
Jos kirjoitat päiväkirjaa, kirjoita vain itseäsi varten ja pidä päiväkirja yksityisenä. Jos kirjoitat lukijaa varten, hae ja hanki palautetta. Palaute kehittää lukijan tajuasi, kirjottajan tärkeää taitoa. Mitä paneutuneemman palautteen saat, sitä arvokkaampi lahja se kirjoittajalle on.
Ulkopuolisen tuesta on paljon hyötyä
Minulle käy usein niin, että nousee idea tai tunne, johon liittyvän ”tarinanpätkän” kirjoitan, yleensä yhtä mittaa. Kun sitten olen kirjoittanut ajatukseni tyhjäksi ja mietin, miten tästä jatkan, en osaakaan enää jatkaa vaan tulee jonkinlainen ”jumi”. — Jotenkin tuntuu kuin se alku tulisi sydämestä, mutta en jatkoon enää löydä sitä samaa sydänyhteyttä ja alan ”suorittaa” kirjoittamista eteenpäin. En osaa päättää mihin suuntaan haluan tekstiä viedä.
– Terttu Grönberg
Säännöllisesti kirjoittaminen ja kirjoittajana kehittyminen vaativat sinnikkyyttä. Ulkopuolisesta avusta ja tuesta voi olla paljon hyötyä. Ryhmässä kirjoittaminen ja palautteen saaminen auttaa monia jatkamaan. Tavoitteen saavuttamisen halu motivoi.
Suhtaudu rauhallisesti tyhjiin hetkiin, jolloin valmistaudut tulevaan
Vaikka olen julkaissut useampia kirjoja, jokusen romskun ja useampia runokirjoja, niin toisinaan iskee sellainen nollahetki, eikä mitään synny, vaikka soppari seuraavasta on jo puhuttu. Näin on nytkin. Vaan tämän iltainen ”satusi”, herätti jotain ja kysymykset, joita olit laittanut kirjeeseesi, avustivat havahtumista ja oivalluksen tuntua siitä, mitä ja millaisen kirjan tekisin seuraavaksi. Lorukirjan lapsenlapsenlapselleni.
– Ulla Welin
Kokenutkin kirjoittaja voi kokea ”nollahetkiä”. Tyhjyyden kokemukset ovat välillä tarpeen, uuden alun edellytys. Mieli ja alitajunta valmistautuvat tulevaan, ja silloin pitää malttaa odottaa kaikessa rauhassa.
Kuten vanha itämainen viisaus sanoo: Kevät tulee aikanaan. Oikotietä ei ole, kaikki vaiheet on elettävä tyynen rauhallisesti läpi.
Lue koko Viisi kirjoittajan kysymystä -artikkelisarja:
- Osaanko kirjoittaa?
- Kuinka löydän aikaa kirjoittamiselle?
- Miten kirjoittaminen aloitetaan ja mistä kirjani kertoisi?
- Uskallanko kirjoittaa kaikesta siitä mistä haluaisin?
- Miksi kirjoitan, kenelle kirjoittaisin?
