Artikkeli:

Uskallanko kirjoittaa?

Kun kysyin Tarinavoiman yhteisön kirjoittajilta, mikä kirjoittamisen kysymyksistä tuntuu oleellisimmalta, moni pohti kysymystä: uskallanko kirjoittaa kaikesta siitä, mistä haluaisin.

Miten kirjoittaa avoimin mielin omista tuntemuksistaan ja kokemuksistaan, koska nehän ovat omanlaisiansa verrattuna muiden kokemuksiin.
– Marjaana Kuusivaara

Kun uskallat kirjoittaa avoimesti, löydät tien lukijan luokse

Kun kirjoitamme omasta elämästämme, aihe on tuttu ja lähellä. Se on ehdottomasti etu, sillä sen minkä tiedät, sen sanot hyvin.

Mutta se on ehdottomasti myös haitta, sillä lähelle on tunnetusti vaikea nähdä. Sen vuoksi kirjoittaja tarvitsee vapautta, keveyttä, rohkeutta. Omista asioista kirjoittaminen on uskalluslaji.

Mutta silloin kun pelottaa, on hyvä muistaa, että yksityinen on yleistä.

Toisin sanoen: Juuri silloin, kun uskallat sanoa ne omimmat asiasi, löydät tien lukijan luokse. Koska juuri ne asiat hän tunnistaa. Paljon todennäköisemmin kuin ympäripyöreyden.

Kirjoittamiseen aina sisältyvän paljastumisen pelon voi siis kääntää mahdollisuudeksi: Kirjoittamiseen sisältyy paljastumisen toivo.

Sillä se, mikä muuten jäisi ymmärtämättä, voi tulla kirjoittamalla ymmärretyksi, ja se yhteys, joka muuten jäisi syntymättä, voi kirjoittamalla syntyä.

Minkä verran muista ihmisistä voi kirjoittaa?

Uskallanko kirjoittaa kaikesta siitä mistä haluaisin? En uskalla. En aina edes halua lukea, kun tullaan liian kiusalliseen tai ahdistavaan paikkaan toisten tekstissä. Enkä uskalla kertoa aivan totuudellisesti, miten joku asia raadollisuudessaan olisi. Pelkään loukkaavani tai sanovani jostain henkilöstä sopimatonta.
– Pirjo Dahlblom

Kirjoittajat – varsinkin elämäkerran kirjoittajat – joutuvat pohtimaan, minkä verran muista ihmisistä kuten sukulaisista on oikeus kirjoittaa. Miten suhtautua siihen, että oman perheen tai suvun historiaan liittyy arkaluontoisia asioita. Saako niistä kirjoittaa, ja minkä verran? Mitä jos sukulaiset loukkaantuvat?

Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Jokainen tapaus on yksilöllinen ja pohdittava tapauskohtaisesti.

Lähtökohta on, että elämäkertaa kirjoittaessaan kannattaa suhtautua toisiin ihmisiin arvostavasti ja ymmärtäväisesti. Arkojen asioiden julkaisemista kannattaa puntaroida todella tarkasti. Mikä painaa eniten?

Jos sinulla on tarve sanoa vihdoin ääneen jotain itsellesi tärkeää, pohdi tarkasti, miten teet sen. Hyvä ratkaisu voi olla se, että kerrot tilanteista omien tunteidesi kautta. Oleellisempaa kuin se, mitä kerrot, on silloin se, miten kerrot ja miten rehellisesti avaat omat tunteesi asiassa.

Sinulla on oikeus kertoa oma tarinasi

Muiden arvostelua ei pidä turhaan pelätä. Kirjoittajan tehtävä on kertoa siitä, miltä maailma on hänestä näyttänyt ja keskittyä ensisijaisesti oman tarinansa kertomiseen. Siihen hänellä on oikeus.

Joissakin tapauksissa voit ehkä ottaa puheeksi sukulaisten ja ystävien kanssa, jos olet kirjoittamassa elämäkertaa. Voit kuulostella heidän reaktioitaan ja kysyä, mitä he asiasta ajattelevat.

Kaikki on hyvin, ja voit olla rauhallisin mielin, kun kirjoitat omaa tarinaasi vilpittömin mielin ja halusta ilmaista, miltä maailma on sinun silmin katsottuna näyttänyt ja miltä elämä juuri sinusta on tuntunut. Viime kädessä hyvä nyrkkisääntö on miettiä, mitä itse ajattelisit, jos joku kirjoittaisi samalla tavoin sinusta.

Sitä paitsi, tarvittaessa voit ilmasta paljon sanomalla vähän. Arkaluontoisen asian voi piirtää esiin tyylitellen kuten vaikkapa elokuvan intiimin kohtauksen: katsojalle näytetään vain lattialle pudonnut alushame, ja hän arvaa mitä tapahtuu, vaikka ei itse tapahtumaa näekään.

Kirjoittaminen lisää henkistä hyvinvointia

Nyt kun tätä kirjoitan, huomaan, että ahdistusta aiheuttaneet lapsuudessa koetut tapahtumat ovat sittenkin vielä käsittelemättä kokonaan, tai käsittely on kesken. Niin kauan kuin tämä asia on kesken, se painaa mieltäni. Olen aina vihannut kesken olevia asioita. — Kiitän että sain tilaisuuden purkaa tätä salaisuutta kirjoittamalla siitä jollekin vaikkakin kautta rantain. Tämän kirjoittaminen oli minulle hyvin terapeuttista.
– Marjakyllikki

Omasta elämästä kirjoittamisella on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia. Kirjoittaminen rakentaa myönteistä minäkuvaa ja kohottaa itsetuntoa. Se auttaa pääsemään yli vaikeista kokemuksista ja käsittelemään hankalia tunteita. Kirjoittaminen lisää henkistä hyvinvointia ylipäänsä. Ja lisäksi se parantaa muistia.

Tarinavoiman kurssilaisten antaman palautteen perusteella kirjoittamisen positiivisten vaikutusten yhteinen nimittäjä on itsetuntemuksen vahvistumisen kokemus. Kirjoittaja muuttuu enemmän omaksi itsekseen. Ja mitä paremmin tuntee itsensä, sitä varmemmin osaa elää oman näköistä elämää ja tehdä itselleen oikeita valintoja.

Vaikeista asioista kirjoittaminen auttaa päästämään niistä irti

Olen avoin luonne, mutta se, että avaan elämäni toisten nähtäväksi, pelottaa minua. Toisaalta en taas halua jättää osia pois, koska ne kuuluvat elämääni ja ovat muovanneet minut omaksi persoonakseni. Ja olisiko kipeillä asioilla paljastettuna kuitenkin lohtua tai hyötyä jollekin lukijalle, joka kipuilee samojen asioiden äärellä. — Kun olen saanut asiat paperille, niin voin unohtaa ne, ja mennä eteenpäin. Niin, siksi minun on tärkeä kirjoittaa avoimesti ja rehellisesti. Itseäni varten!
– Anne Eronen

Vaikeiden asioiden käsitteleminen voi auttaa sinua itseäsi päästämään niistä irti ja tarjota vertaistukea muille samoja kokeneille. On myös hyödyllistä muistaa, että kirjoittaminen ja julkaiseminen ovat kaksi eri asiaa. Voit kirjoittaa hankalista asioista ensimmäisen version itsellesi mahdollisimman avoimesti ja estottomasti. Kun olet saanut asiat kertaalleen sanotuksi, on ehkä helpompi miettiä, mitä haluaisit kertoa niistä muille, ulkopuolisille lukijoille.

Iloitse kaikesta, mistä pystyt kirjoittamaan

Voin paremmin, kun kirjoitan. Mutta en voisi kuvitella julkaisevani mitään (jos sellainen mahdollisuus tulisi) äitini elossa ollessa. Tunteitani voi hallita edelleen eräänlainen hylkäämisen pelko, en tiedä, koska nämä ovat niin syvällä ihmisen alitajunnassa. Olen pohtinut, mitä voisin tehdä näille esteille, jotka ovat vapaamman kirjoittamisen tiellä?
– Merja Salo

Yksi tapa kohdata kirjoittamisen esteet, on hyväksyä ne. Voit hyväksyä sen, että tällä hetkellä et pysty kirjoittamaan kaikesta, ja iloita siitä, mistä kuitenkin pystyt kirjoittamaan. Voit myös nähdä esteet ikään kuin janalla, jonka suhteen lähestyt niitä ja koettelet, kuinka lähelle uskallat mennä.

Kirjoittajana olet tunnustelumatkalla, löytöretkellä, ja sinulla on mahdollisuus kirjoittaa esiin myös jotain sellaista, jota et ehkä uskaltanut aiemmin edes ajatella.

Lue koko Viisi kirjoittajan kysymystä -artikkelisarja:

1. Osaanko kirjoittaa?
2. Kuinka löydän aikaa kirjoittamiselle?
3. Miten kirjoittaminen aloitetaan ja mistä kirjani kertoisi?
4. Uskallanko kirjoittaa kaikesta siitä mistä haluaisin?
5. Miksi kirjoitan, kenelle kirjoittaisin?

Herättikö artikkeli ajatuksia?

Lähetä minulle palautetta!