Tunnistatko itsesi tästä: jossain tietokoneen syövereissä tai pöytälaatikon pohjalla odottaa keskeneräinen elämäkerta tai muu teksti, joka kaihertaa mieltäsi. Aina välillä muistat sen ja tunnet vihlaisun rinnassa: ”Minun pitäisi jatkaa… kirjoittaa
Monella on haaveena kirjan kirjoittaminen. Tämä haave toi myös hämeenlinnalaisen diplomi-insinööri Juhani Vätön Tarinavoiman elämäkertakirjoittamisen kursseille. Esikoiskirjassaan hän kertoo tosiasioihin perustuvan kuvitteellisen tarinan isoisänsä elämästä Viipurin liepeillä. Miksi halusit kirjoittaa
Elämäkerta tarkoittaa yleensä dokumentaarista kertomusta todellisen henkilön elämästä. Joskus elämäkerturit pohtivat siirtymistä fiktiiviseen kerrontaan. Kaikki tiet ovat tietenkin avoinna, ja sinun pitää valita se, mikä sinua eniten houkuttelee. Elämäkertakirjoittamisen kurssin
Kirjan kirjoittaminen voi onnistua näin: Espoolainen Anne Meretmaa kirjoitti Tarinavoima kurssilla dokumentaarisen kertomuksen vaihto-oppilasvuodestaan Yhdysvalloissa. Sen jälkeen hän julkaisi kertomuksen pohjalta fiktiivisen romaanin. Anne Meretmaan romaani Helmin matka kertoo kuusihenkisen
Petri Tamminen kirjoitti pienen suuren kirjan lausahduksista, joita ihmisille on sanottu, ja joita he eivät voi unohtaa. Pyysin Petriä kertomaan teoksen taustoista: Kun isäni muutama vuosi sitten kuoli, hän tuli
Kirjan kirjoittaminen omasta elämästä voi tuntua isolta urakalta, jos ajattelet, että tarinan pitäisi kertoa eletystä elämästä koko pituudeltaan. Tapio Lehtisen teos Yksin seitsemällä merellä osoittaa, että tiukastikin rajatussa kehyksessä voi
Sain sähköpostiin mukavan viestin: ”Hei Anu-Liisa, olen viimeistelemässä käsikirjoitustani ja julkaisen kirjan alkusyksystä. Viestin kirjoittaja, Riitta Luhanka-Aalto, osallistui kurssillemme pari vuotta sitten. Nyt hän on julkaissut teoksensa ”Miten innostua yrittäjyyteen”.
Kysyin Tarinavoiman yhteisöltä, missä on sinun mieluisin lukupaikkasi – missä tykkäät lukea. Samalla tiedustelin kokemuksia äänikirjoista ja muista uusista lukemisen tavoista. Sain useita kymmeniä vastauksia – lämpimät kiitokset kaikille! Lukupaikkojen
Äitini, nyt 87-vuotias, oli pula-ajan lapsi. Hän säästi kaiken, koska ”aika tavaran kaupittee.” Mitä pidemmälle äidin muistisairaus eteni, sitä hanakammin hän varastoi paitsi tarpeellista myös tarpeetonta tavaraa. Äidin kerrostalokolmio oli
Suurin kirjoitusurakkani on ollut väitöskirja, jota kirjoitin yli kymmenen vuotta päivätyön ohella. Sen aikana opin, että kirjoittaminen on prosessi. Kulkemalla prosessin läpi vaihe vaiheelta sekavat ajatukset asettuvat vähitellen kauniiseen järjestykseen,